keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Kun etsii omaa pariaan

Taisi olla toissa kesä kun löysin mökkipaikkakunnan kirpparilta parilla eurolla arabian sokerikon.Se oli kadottanut kantensa ja pieni särökin oli tullut sen suulle.Tykkäsin sen mallista,ja kun hintakin oli sopiva,se sai sokeriastian viran meidän mökillä.
Viime viikolla piipahdin paikkakunnan kirpparilla ja eräässä pöydässä oli myynnissä arabian astioiden kansia.Ja siellähän se oli mökin sokeriastian tapainen kansi myynnissä.Itse en ole ehtinyt mökillä käymään kantta kokeilemaan mutta isäntä toi käydessään sokerikon kaupunkiin kokeiltavaksi ja parihan ne olivat.Täällä iloittiin kahden parittoman kohtaamisesta.Tuntuu kuin sokeriastia olisi nostanut hartioitaan kannen myötä.=)
Samaisesta pöydästä ostin myös sarjan kermakon,joten mökki sai nyt täydellisen parin kahvipöytään.

Toistaiseksi ne saivat paikan keittiön kaapista.
Tai sitten olohuoneen vitriinistä.Taidan jättää ne talveksi kotiin,kyllä ovat niin ihanat.
Nappasin tämän samaa sarjaa olevan hempeän vaalean punaisen kannen myös mukaani.Mistähän astiasta tämä on.Harmillisesti siinä on pieni rikama reunassa.Jospa sille vaikka joskus löytyisi se oma pari.


Sokerikkoa kuvatessa huomasin kannun,jonka löysin kesällä erään talon roskiksesta,kun vein sinne roskapussia.Kannu oli päällimmäisenä roskien päälle,kuin jätetty siihen otettavaksi.Kannun nokasta puuttuu iso pala ja siinä on pahasti tummentumaa,mutta en ole koskaan aiemmin nähnyt tuota vihreää ruusukuviota kannussa.Ei sitä voinut roskiinkaan jättää joten nappasin sen mukaani ja se sai paikan kaapissa.
Tässä kuvassa näkyy kaapin keskeneräisyys.Toisella puolella ovessa on verkko ja toisella puolella ei mitään.Meillä on muitakin näitä keskeneräisiä projekteja,joten ei haitanne.Kaapistahan kerroin täällä.

Haluan kiittää kaikkia myssy-postaukseen kommettia jättäneitä.Kauhea miten tämä aika kiiruhtaa,huomasin juuri että siitäkin on jo pari viikkoa aikaa.Täällä ollaan oltu aika kiireisiä.Meillä on töissä aika paljon tulossa muutoksia,joten se vie kaikki energian,lisäksi vielä syksyhommelit kotona ja mökillä,jotka ovat kyllä oikeastaan vastapainoa työpäiville.Välillä kaipaan suuresti viime syksyä,jolloin olin vuorottelulla.Mutta sitä ei passaa ajatella,tulee vaan masennusta

Käsityöt ovat jääneet vähiin,aloitin neulomaan sitä hihatinta.Hitaasti mutta varmasti se edistyy.
Tiedättekö muuten mikä tämä on.Viimeistelijä.Ostin kesällä pussin,joka sisälsi kaksi t-paitaa ja tälläinen oli siellä pussin sisällä.Toivottavasti tehtaan viimeistelijälle ei ole tullut vaikeuksia tämän takia.Tosi hyvä väline langan katkojana.

Oikein mukavaa loppuviikkoa.Meillä on mökillä sähkö,tosin itse en ole vielä ehtinyt siellä käymään.Tekisi mieli huutaa jeeeeee.
Terkuin Jaana

31 kommenttia:

  1. Tuopa on sitä kirppistelyä parhaimmillaan, kun löytää orvolle parin! Ja nätitkin ovat yhdessä. Nyt vain yksinäiselle kannelle etsimään paria :) Ihana tuo kaapin verkko-ovi!!

    VastaaPoista
  2. Ihana tunne, kun "vakka löytää kantensa" ;)Siis kirppislöytö oli hieno juttu!

    VastaaPoista
  3. Hyvä löytö, tuo kansi. Nyt on astia täydellinen. Toivottavasti vaaleanpunaiselle löytyy astia jollakin kirpparikeikalla. Meillä oli tuota vaaleanpunaista edesmenneen kissan kuppina, kunnes halkaisin sen. Kirpparikäynti voisi taas olla paikallaan, vaikka täälläpäin on hinnat pilvissä, elleivät tavarat ole ihan rojua. Mutta aina voi toivoa sitä löytöä, varsinkin kun lukee tällaisia uutisia. Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  4. Olipas kiva löytö tuo kansi!!

    Täällä on havaittavissa samaa kiirettä ja luulen ettei kiire yhtään helpota kun joulua kohti mennään ;-)

    VastaaPoista
  5. Niin sanotaanhan sitä että kyllä vakka kantensa löytää ;)
    Onnittelut mökin sähköistyksestä !
    Kiirettä tosiaan ilmassa joka suunnassa, mullakin sairaslomasta huolimatta tuntuu ettei aika riitä mihinkään suunnitelmiini...no ehkä suunnitelmia on liikaa ;D
    Iloista loppuviikkoa sinulle ♥

    VastaaPoista
  6. Suloisia astioita ihanassa kaapissa.Minäkin aina kirpparilla hypistelen kaikenmaailman kannuja ja kansia..
    Viimeistelijälle olis käyttöä täälläkin;se viimeistely on sitä vihonviimeistä puuhaa :)
    Onnea sähköiselle mökille!
    Iloista syssyn jatkoa ja neulomisiloa!

    VastaaPoista
  7. Ei oo totta mikä tuuri!
    Suloiset ovat!
    Jospa se vaaleanpunainenkin nyt löytäis sen parin :)

    VastaaPoista
  8. Kirppikseltä voi todella löytää aarteita, niinkuin sinä löysit orvolle parin. Ihana.
    Kiitos samoin sinne hyvää loppuviikkoa!

    VastaaPoista
  9. Kylläpä sinulla on ollutkin hyvää tuuria kirppiksellä käydessäsi.
    Siitä kaapistasi tulikin mahtavan kaunis kokonaisuus!

    Alimmaisessa kuvassa on tutut keritsimet joilla äitini keritsi lampaista villat.
    Valoisia lokakuun lopun päiviä sinulle :-)

    VastaaPoista
  10. Hienoa, että pari löytyi! Tosi harvinaista herkkua, tuntuu kuin pienen lottovoiton saisi, vai mitä?

    Täälläkin on syksyllä ollut kiireistä ja välillä ei sitäkään, mutta...aika rientää eikä perässä tahdo pysyä;D

    Mukavaa torstaita sinulle, JaanaElina!

    VastaaPoista
  11. Kiva tarina parivaljakolla, tuossa on juuri sitä suurta etsimisen ja löytämisen iloa! :)

    VastaaPoista
  12. Tuo kansi juttu taas kerran todistaa, että kirppareita kannattaa kierrellä...☺
    Aivan ihania astioita kaikki!

    VastaaPoista
  13. Tuo se juuri on ehkä sitä keräilyn parasta antia; jolu, jota on etsinyt löytyy. Ja tietysti löytää paljon sellaistakin, mitä ei ole tiennyt etsiä. Joka tapauksessa, kävi teillä tosi hyvä tuuri! Ja mistä sen tietää - ehkä se vaaleanpunainen kansikin löytää vielä parinsa...
    Mukavia aherrushetkiä syksyisessä puutarhassa, sinne sitä pitäisi tästä itsekin kömpiä...

    VastaaPoista
  14. Voi miten romnttinen tarina pariutumisesta <3 <3

    VastaaPoista
  15. Hyvä tuuri!Niin se vaalenpunainenkin kippo oottaa jossakin kirpparipöydällä,ihan varmasti=)

    Kaunis kaappi ja sisältö.Punainen lautanen valkoisilla palloilla on kiva väriläiskä siellä.

    Mökki ilman sähköjä kuulostaa ihan mökkielämältä.Mutta onhan ne sähkötkin ihan kivat.

    VastaaPoista
  16. Oikea aarrekaappi! Tuommosesta tulee mullekin hyvä mieli, kun löydän etsimisen ja odottamisen jälkeen jonkun kivan jutun:)

    VastaaPoista
  17. Olipa ihana löytö! Onkin soma pari tuo sokerikko ja kermakko ja muutkin astiat ovat nätisti esillä kauniissa kaapissa.
    Miten joku on raaskinut heittää roskiin noin kauniin kannun, onneksi sait sen talteen! Minullekin kelpaa vähän rikkinäisetkin astiat jos tykästyn johonkin.
    Mukava kun saitte sähköt, onnittelut siitä!
    jaksamisia töihin!
    Ja oikein hyvää viikonloppua!

    VastaaPoista
  18. Näin se kippo kantesa löytää :)

    VastaaPoista
  19. Olipas kyllä tuuria..kun löysit kannen:-))

    Oikein mukavaa viikonloppua<3


    ( Ps:Arvonta mun blogissa)

    VastaaPoista
  20. Huippua - tuo on niin parasta, että pystyy yhdistämään kaksi yksinäistä :)

    VastaaPoista
  21. Kiitos Jaana! Tuli niin hyvä mieli viestisäsi, kommenttilootassa, blogissani :) Ihana tuo "sokeriaski" IHANA!
    Mukavaa tulevaa viikonloppua sinne
    tuksu

    VastaaPoista
  22. Olipa hyvää tuuria, ihanat astiat. Ja kaunis kannu, vaikka pala puuttuisikin.
    Olisin luullut tuota viimeistelijää keristimiksi. :)

    Paljon jaksuja kiireiseen syksyysi!
    Työelämän muutokset ottaa kyllä aikansa ja paljon eneriaa..

    VastaaPoista
  23. Kauniita ja värikkäitä kuvia sinulla blogissasi.

    Huomasin, että olit Irman blogissa kommentoinut bloggerin kuvien katselemista. Kun klikkaa kuvaa, niin minulla ainakin näkyy vasemmassa reunassa linkki "Show original" ja se näyttää sitten sen kuvan isona.

    VastaaPoista
  24. Ihana kohtaamistarina. Aika tuuriakin kyllä on kun löysit parit :) Kirppikset on parhaita!

    VastaaPoista
  25. Just tämän takia kirpparit on ehdottoman hyviä, koskaan ei tiedä mitä sieltä löytyy, tai mihin kansi tai lisää kuppeja vanhoihin sarjoihin.
    Minä kerään Pentikin Aino-sarjaa, ja tosi paljon olen löytänyt kirpparilta täydennystä siihen ja tosi edullisesti.

    Ihana uusi luukki sun blogissa!

    VastaaPoista
  26. kodin kauneudelle sen arvostamiselle ja kauniille blogillesi olen antanut tunnustuksen sivullani Piemiä sanoja. http://aikatherine.blogspot.com

    VastaaPoista
  27. Noi arabian sinivalkoiset astiat on vaan niin kauniita.
    Kiva kun löysit kannen sokerikkoosi.
    Täällä ei ole noin hienoja astioita myynnissä:)

    VastaaPoista
  28. Heippa Jaana pitkästä aikaa! Älä välitä, niin on täälläkin kiirettä pitänyt.. Paljon ollut töitä, ei ole rahkeet sitten kodin ja Peipposen lisäkisi oikein muuhun riittänytkään. Tänään oli viimeinen puristus hetkeksi ja alkoi pitempi vapaa. Munkin tekisi mieli huutaa jeee!!!

    Aivan kohtalon juttu, että löytyi sokerikon kansi ja vieläpä siihen kuuluva kermakko! Kyllä tuolle suloiselle kannellekin vielä pari löytyy!
    Myös roskiskannusi on tosi soma ja kaunis.. Miten joku saattaa heittää roskiin jotain tuollaista!?

    Jakselehan siellä ja mukavaa adventtiajan odotusta!

    VastaaPoista