Taisi olla toissa kesä kun löysin mökkipaikkakunnan kirpparilta parilla eurolla arabian sokerikon.Se oli kadottanut kantensa ja pieni särökin oli tullut sen suulle.Tykkäsin sen mallista,ja kun hintakin oli sopiva,se sai sokeriastian viran meidän mökillä.
Viime viikolla piipahdin paikkakunnan kirpparilla ja eräässä pöydässä oli myynnissä arabian astioiden kansia.Ja siellähän se oli mökin sokeriastian tapainen kansi myynnissä.Itse en ole ehtinyt mökillä käymään kantta kokeilemaan mutta isäntä toi käydessään sokerikon kaupunkiin kokeiltavaksi ja parihan ne olivat.Täällä iloittiin kahden parittoman kohtaamisesta.Tuntuu kuin sokeriastia olisi nostanut hartioitaan kannen myötä.=)
Samaisesta pöydästä ostin myös sarjan kermakon,joten mökki sai nyt täydellisen parin kahvipöytään.
Toistaiseksi ne saivat paikan keittiön kaapista.
Tai sitten olohuoneen vitriinistä.Taidan jättää ne talveksi kotiin,kyllä ovat niin ihanat.
Nappasin tämän samaa sarjaa olevan hempeän vaalean punaisen kannen myös mukaani.Mistähän astiasta tämä on.Harmillisesti siinä on pieni rikama reunassa.Jospa sille vaikka joskus löytyisi se oma pari.
Sokerikkoa kuvatessa huomasin kannun,jonka löysin kesällä erään talon roskiksesta,kun vein sinne roskapussia.Kannu oli päällimmäisenä roskien päälle,kuin jätetty siihen otettavaksi.Kannun nokasta puuttuu iso pala ja siinä on pahasti tummentumaa,mutta en ole koskaan aiemmin nähnyt tuota vihreää ruusukuviota kannussa.Ei sitä voinut roskiinkaan jättää joten nappasin sen mukaani ja se sai paikan kaapissa.
Tässä kuvassa näkyy kaapin keskeneräisyys.Toisella puolella ovessa on verkko ja toisella puolella ei mitään.Meillä on muitakin näitä keskeneräisiä projekteja,joten ei haitanne.Kaapistahan kerroin täällä.
Haluan kiittää kaikkia myssy-postaukseen kommettia jättäneitä.Kauhea miten tämä aika kiiruhtaa,huomasin juuri että siitäkin on jo pari viikkoa aikaa.Täällä ollaan oltu aika kiireisiä.Meillä on töissä aika paljon tulossa muutoksia,joten se vie kaikki energian,lisäksi vielä syksyhommelit kotona ja mökillä,jotka ovat kyllä oikeastaan vastapainoa työpäiville.Välillä kaipaan suuresti viime syksyä,jolloin olin vuorottelulla.Mutta sitä ei passaa ajatella,tulee vaan masennusta
Käsityöt ovat jääneet vähiin,aloitin neulomaan sitä hihatinta.Hitaasti mutta varmasti se edistyy.
Tiedättekö muuten mikä tämä on.Viimeistelijä.Ostin kesällä pussin,joka sisälsi kaksi t-paitaa ja tälläinen oli siellä pussin sisällä.Toivottavasti tehtaan viimeistelijälle ei ole tullut vaikeuksia tämän takia.Tosi hyvä väline langan katkojana.
Oikein mukavaa loppuviikkoa.Meillä on mökillä sähkö,tosin itse en ole vielä ehtinyt siellä käymään.Tekisi mieli huutaa jeeeeee.
Terkuin Jaana
Tuopa on sitä kirppistelyä parhaimmillaan, kun löytää orvolle parin! Ja nätitkin ovat yhdessä. Nyt vain yksinäiselle kannelle etsimään paria :) Ihana tuo kaapin verkko-ovi!!
VastaaPoistaIhana tunne, kun "vakka löytää kantensa" ;)Siis kirppislöytö oli hieno juttu!
VastaaPoistaHyvä löytö, tuo kansi. Nyt on astia täydellinen. Toivottavasti vaaleanpunaiselle löytyy astia jollakin kirpparikeikalla. Meillä oli tuota vaaleanpunaista edesmenneen kissan kuppina, kunnes halkaisin sen. Kirpparikäynti voisi taas olla paikallaan, vaikka täälläpäin on hinnat pilvissä, elleivät tavarat ole ihan rojua. Mutta aina voi toivoa sitä löytöä, varsinkin kun lukee tällaisia uutisia. Mukavaa loppuviikkoa!
VastaaPoistaOlipas kiva löytö tuo kansi!!
VastaaPoistaTäällä on havaittavissa samaa kiirettä ja luulen ettei kiire yhtään helpota kun joulua kohti mennään ;-)
Niin sanotaanhan sitä että kyllä vakka kantensa löytää ;)
VastaaPoistaOnnittelut mökin sähköistyksestä !
Kiirettä tosiaan ilmassa joka suunnassa, mullakin sairaslomasta huolimatta tuntuu ettei aika riitä mihinkään suunnitelmiini...no ehkä suunnitelmia on liikaa ;D
Iloista loppuviikkoa sinulle ♥
Suloisia astioita ihanassa kaapissa.Minäkin aina kirpparilla hypistelen kaikenmaailman kannuja ja kansia..
VastaaPoistaViimeistelijälle olis käyttöä täälläkin;se viimeistely on sitä vihonviimeistä puuhaa :)
Onnea sähköiselle mökille!
Iloista syssyn jatkoa ja neulomisiloa!
Ei oo totta mikä tuuri!
VastaaPoistaSuloiset ovat!
Jospa se vaaleanpunainenkin nyt löytäis sen parin :)
Kirppikseltä voi todella löytää aarteita, niinkuin sinä löysit orvolle parin. Ihana.
VastaaPoistaKiitos samoin sinne hyvää loppuviikkoa!
Kylläpä sinulla on ollutkin hyvää tuuria kirppiksellä käydessäsi.
VastaaPoistaSiitä kaapistasi tulikin mahtavan kaunis kokonaisuus!
Alimmaisessa kuvassa on tutut keritsimet joilla äitini keritsi lampaista villat.
Valoisia lokakuun lopun päiviä sinulle :-)
Hienoa, että pari löytyi! Tosi harvinaista herkkua, tuntuu kuin pienen lottovoiton saisi, vai mitä?
VastaaPoistaTäälläkin on syksyllä ollut kiireistä ja välillä ei sitäkään, mutta...aika rientää eikä perässä tahdo pysyä;D
Mukavaa torstaita sinulle, JaanaElina!
Kiva tarina parivaljakolla, tuossa on juuri sitä suurta etsimisen ja löytämisen iloa! :)
VastaaPoistaTuo kansi juttu taas kerran todistaa, että kirppareita kannattaa kierrellä...☺
VastaaPoistaAivan ihania astioita kaikki!
Tuo se juuri on ehkä sitä keräilyn parasta antia; jolu, jota on etsinyt löytyy. Ja tietysti löytää paljon sellaistakin, mitä ei ole tiennyt etsiä. Joka tapauksessa, kävi teillä tosi hyvä tuuri! Ja mistä sen tietää - ehkä se vaaleanpunainen kansikin löytää vielä parinsa...
VastaaPoistaMukavia aherrushetkiä syksyisessä puutarhassa, sinne sitä pitäisi tästä itsekin kömpiä...
Voi miten romnttinen tarina pariutumisesta <3 <3
VastaaPoistaHyvä tuuri!Niin se vaalenpunainenkin kippo oottaa jossakin kirpparipöydällä,ihan varmasti=)
VastaaPoistaKaunis kaappi ja sisältö.Punainen lautanen valkoisilla palloilla on kiva väriläiskä siellä.
Mökki ilman sähköjä kuulostaa ihan mökkielämältä.Mutta onhan ne sähkötkin ihan kivat.
Kivaa viikonloppua sulle=)
VastaaPoistaOikea aarrekaappi! Tuommosesta tulee mullekin hyvä mieli, kun löydän etsimisen ja odottamisen jälkeen jonkun kivan jutun:)
VastaaPoistaOlipa ihana löytö! Onkin soma pari tuo sokerikko ja kermakko ja muutkin astiat ovat nätisti esillä kauniissa kaapissa.
VastaaPoistaMiten joku on raaskinut heittää roskiin noin kauniin kannun, onneksi sait sen talteen! Minullekin kelpaa vähän rikkinäisetkin astiat jos tykästyn johonkin.
Mukava kun saitte sähköt, onnittelut siitä!
jaksamisia töihin!
Ja oikein hyvää viikonloppua!
Näin se kippo kantesa löytää :)
VastaaPoistaOlipas kyllä tuuria..kun löysit kannen:-))
VastaaPoistaOikein mukavaa viikonloppua<3
( Ps:Arvonta mun blogissa)
Ihana blogi sinulla...
VastaaPoistaMahtavat löydöt!
VastaaPoistaHuippua - tuo on niin parasta, että pystyy yhdistämään kaksi yksinäistä :)
VastaaPoistaKiitos Jaana! Tuli niin hyvä mieli viestisäsi, kommenttilootassa, blogissani :) Ihana tuo "sokeriaski" IHANA!
VastaaPoistaMukavaa tulevaa viikonloppua sinne
tuksu
Olipa hyvää tuuria, ihanat astiat. Ja kaunis kannu, vaikka pala puuttuisikin.
VastaaPoistaOlisin luullut tuota viimeistelijää keristimiksi. :)
Paljon jaksuja kiireiseen syksyysi!
Työelämän muutokset ottaa kyllä aikansa ja paljon eneriaa..
Kauniita ja värikkäitä kuvia sinulla blogissasi.
VastaaPoistaHuomasin, että olit Irman blogissa kommentoinut bloggerin kuvien katselemista. Kun klikkaa kuvaa, niin minulla ainakin näkyy vasemmassa reunassa linkki "Show original" ja se näyttää sitten sen kuvan isona.
Ihana kohtaamistarina. Aika tuuriakin kyllä on kun löysit parit :) Kirppikset on parhaita!
VastaaPoistaJust tämän takia kirpparit on ehdottoman hyviä, koskaan ei tiedä mitä sieltä löytyy, tai mihin kansi tai lisää kuppeja vanhoihin sarjoihin.
VastaaPoistaMinä kerään Pentikin Aino-sarjaa, ja tosi paljon olen löytänyt kirpparilta täydennystä siihen ja tosi edullisesti.
Ihana uusi luukki sun blogissa!
kodin kauneudelle sen arvostamiselle ja kauniille blogillesi olen antanut tunnustuksen sivullani Piemiä sanoja. http://aikatherine.blogspot.com
VastaaPoistaNoi arabian sinivalkoiset astiat on vaan niin kauniita.
VastaaPoistaKiva kun löysit kannen sokerikkoosi.
Täällä ei ole noin hienoja astioita myynnissä:)
Heippa Jaana pitkästä aikaa! Älä välitä, niin on täälläkin kiirettä pitänyt.. Paljon ollut töitä, ei ole rahkeet sitten kodin ja Peipposen lisäkisi oikein muuhun riittänytkään. Tänään oli viimeinen puristus hetkeksi ja alkoi pitempi vapaa. Munkin tekisi mieli huutaa jeee!!!
VastaaPoistaAivan kohtalon juttu, että löytyi sokerikon kansi ja vieläpä siihen kuuluva kermakko! Kyllä tuolle suloiselle kannellekin vielä pari löytyy!
Myös roskiskannusi on tosi soma ja kaunis.. Miten joku saattaa heittää roskiin jotain tuollaista!?
Jakselehan siellä ja mukavaa adventtiajan odotusta!